8. joulukuuta 2017

Miljoonan punnan seteli (The Million Pound Note, 1954)

Ronald Neamen Miljoonan punnan seteli (The Million Pound Note, 1954) valmistui brittikomedian kultakaudella ja perustui Mark Twainin vuonna 1893 julkaisemaan novelliin. Ensimmäisen filmatisoinnin aiheesta ohjasi jo Alexander Korda vuonna 1916. Itse tarina törmäyttää amerikkalaisen ja brittiläisen kulttuurin, ja Neamen ohjauksessa Twainin satiiri paisuu herkulliseksi kuvaukseksi rahan vallasta. Ronald Neame (1911–2010) oli pitkän linjan veteraani, joka tuotti David Leanin 1940-luvun klassikot, Lyhyt onni (Brief Encounter, 1945), Suuret toiveet (Great Expectations, 1946) ja Oliver Twist (1948). Ohjaajan uransa hän aloitti vuonna 1947 jännärillä Salainen sävel (Take My Life).

Miljoonan punnan seteli alkaa Englannin pankin holvissa, jossa miljonääriveljekset Oliver (Ronald Squire) ja Roderick Montpellier (Wilfrid Hyde-White) lyövät vetoa. Varsinainen suunnitelma selviää vasta elokuvan lopussa: veljekset ovat lyöneet vetoa siitä, miten miljoonan punnan seteli vaikuttaa. He iskevät silmänsä amerikkalaiseen Henry Adamsiin (Gregory Peck), joka vaeltaa köyhänä Lontoon kaduilla päädyttyään Eurooppan purjelaivan mukana. Eipä aikaakaan, kun Adamsillä on jättiläismäinen seteli taskussaan. Yhtäkkiä kaikki ovet aukeavat: ravintola tarjoaa ilmaiset ruuat, räätäli valmistaa puvut ja hotelli majoittaa määräämättömäksi ajaksi. Paikalle ilmaantuu myös Adamsin isän tuttu Lloyd Hastings (Hartley Power), joka johtaa Adamsin pörssikeinottelun pariin. Mystisen kultakaivoksen osakkeet nousevat Adamsin kuvitellun maineen ansiosta, mutta tuota pikaa ne romahtavat, kun miljoonan punnan seteli katoaa hetkeksi näkyvistä. Pörssikohtaus on varmaankin brittiläisen elokuva mieleenpainuvimpia. Tarinaan punoutuu myös romanssi niin kuin Twainin novellissakin. Satiirin kriittistä särmää syö lopussa se tapa, jolla elokuva saa sovinnollisen lopun. Vaikka veljesten vedonlyönnin ratkaisu jää tulkinnanvaraiseksi, Adams näyttää lopulta päätyvän vaurauteen setelin luoman uskottavuuden ja krediitin ansiosta.

Ei kommentteja: