Hannussa ja Kertussa on kolme näytöstä, kotona, metsässä ja piparkakkutalossa. Tarina on tuttu, vaikka se tietysti on muuttunut matkan varrella. Alkuperäisessä Humperdinckin oopperassakin äiti on oikeastaan äitipuoli, kun nykyversiossa ”uusperheen” luonne ei ole täysin selvä. Ja miksi tarvitsisikaan. Kiinnostavaa kyllä, Grimmin saduissa tapahtui 1800-luvun kuluessa muutos, joka teki äidistä ilkeän äitipuolen. On aivan oikein, että tämä synkkyys on hälvennyt, samoin epätoivon ja nälän ilmapiiri on korvautunut leikkisyydellä. Silti Hannussa ja Kertussa kuultaa Grimmin sadun vastakkainasettelu nälän ja sokerinhimon välillä. Jo Adelheid Wetten libretossa ankaruus oli tasoittunut, sillä äitipuoli lähetti kurittomat lapset metsään mansikanpoimintaan, kun Grimmin sadussa köyhä puunhakkaaja joutui tietoisesti hylkäämään lapsensa metsän siimekseen.
Turun esityksessä kuultiin Ludwig Andersenin (1883–1978) sovitus, jossa orkestarissa soittaa vajaa 40 muuusikkoa. Esimerkiksi pasuunoita on vain yksi, kun niitä Humperdinckin alkuperäisessä partituurissa oli kolme. Vaikka suurta orkesteria ei nyt ollut käytössä, eikä se olisi Sigyn-salin monttuun mahtunutkaan, Turun filharmoninen orkesteri onnistui loihtimaan aidon myöhäisromanttisen tunnelman. Minuun 1800-luvun satu vetosi, ja olin liikuttuneessa tilassa alusta lähtien. Vieressä istunut Eemil, 9 vuotta, seurasi hänkin herkeämättä, ihmetellen musiikkia, Sigyn-salin käytävillä lasin takana lapsiaan etsiviä vanhempia, Nukkumatin levollista laulua ja tietysti noidan häijyä mutta hurmaavaa menoa.
Turun filharmoninen orkesteri, Saaristo-ooppera, Turun Konservatorio, Turun musiikkijuhlat ja Linnateatteri.
Turun filharmoninen orkesteri, Saaristo-ooppera, Turun Konservatorio, Turun musiikkijuhlat ja Linnateatteri.
Turun filharmoninen orkesteri, Saaristo-ooppera, Turun Konservatorio, Turun musiikkijuhlat ja Linnateatteri.
Turun filharmoninen orkesteri, Saaristo-ooppera, Turun Konservatorio, Turun musiikkijuhlat ja Linnateatteri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti