10. toukokuuta 2014

Minsk 2: Tappion päivä


Hotel Planetan aamiaispöydästä matka jatkuu läheiselle sankarikaupungin muistomerkille. Roomalaisilla oli tapana rahdata egyptiläisiä obeliskeja ikuiseen kaupunkiin merkiksi voitoista. Sankarikaupungin voittoa fasismista symboloi modernimpi obeliski, mutta väistämättä tulee miettineeksi myös muita merkityksiä. Päivänvalossa pylväs muistuttaa ohjusta, jonka telineet ovat levittäytyneet sivummalle. Aivan kuin obeliski olisi valmiina ampaisemaan kohti taivasta – mutta minne? Hieman myöhemmin, näyttelykeskus BelEkspon tuntumassa tulee vastaan jättiläismäinen lipputanko, joka on jyhkeimpiä näkemiäni. Se seisoo arkkitehti Anna Aksenovan suunnittelemalla Valko-Venäjän lipulle heinäkuussa 2013 omistetulla aukiolla ja on kuin jättiläismäinen keihäs, jonka kärki on teroitettu.

Matkaa Minsk Arenalle on runsaat kuusi kilometriä, ja matkan varrella on spektaakkelimaisia rakennuksia. Vasta myöhemmin, netin ääreen päästyä, valkenee, mitä kaikkea tuli nähdyksi. Vaikuttava on Itsenäisyyden palatsi Prospekt Pobediteleilla. Lokakuussa 2013 käyttöön otettua palatsia on kutsuttu Valko-Venäjän suvereenisuuden symboliksi. Prospektin varrelta katsottuna sen ornamentiikka tuntuu viittaavan määrittelemättömästi itään, aivan kuin se rakentaisi euraasialaista yhteyttä. Joissakin tiedoissa väitetään, että ornamentiikka olisi saanut vaikutusta Turkmenistanista. Palatsia on luonnehdittu presidentin virka-asunnoksi, mutta ainakin se on kongressikeskus, sillä heti viime vuoden lokakuussa siellä järjestettiin Euraasian talouskomission kokous.

Vuonna 2010 valmistunut Minsk Arena on vaikuttava sekin, mutta toisaalta hyvin samanlainen kuin kaikki muutkin hallit. Ennen Latvia-Suomi-ottelun alkua areenan ympäristö kuhisi kansallisuuksia, jotka sulassa sovussa kannustivat toisiaan. Kun kiekko putosi jäähän, tunnelma ei enää ollut yhtä puolueeton. Missään en ole kuullut yhtä hurmioitunutta meteliä. Istuin mediakatsomossa piippuhyllyllä, ja yleisön kannustus oli täysin poikkeuksellista: Latvia sai kannattajistaan kuudennen kenttäpelaajan, siitä ei ole epäilystä. Suomen tappio tuntui karvaalta, sillä hallitilassa puolustuksella ei ollut puheenvuoroa. Mutta toisaalta sympaattisempaa voittajaa on vaikea löytää. Vahva tunnelma oli myös seuraavassa ottelussa USA-Sveitsi, jossa valkovenäläiset katsojat antoivat varauksettoman tukensa sveitsiläisille. Jos illan euroviisufinaalissa yleisö buuasi Venäjän saamille pisteille, täällä buuattiin Yhdysvaltain maaleille. Toki Sveitsi olisi pärjännyt omillaan. IIHF:n tuoreessa Ice Times -lehdessä julkaistiin tilasto seurajoukkueiden katsojakeskiarvoista. Ylhäisessä yksinäisyydessään oli SC Bern, jonka otteluissa kävi keskiäärin 16 347 katsojaa. Se on huikea määrä. Jos jääkiekon tulevaisuutta ajatellaan, on merkittävää, että ensimmäinen ruotsalainen seura, Frölunda, löytyy sijalta 8 ja ensimmäinen suomalainen seura, Jokerit, sijalta 9. Edellä on sveitsiläisen (Bern) seuran lisäksi kolme saksalaista (Eisbären Berlin, Kölner Haie ja Adler Mannheim), yksi venäläinen (SKA St. Petersburg), yksi valkovenäläinen (Dynamo Minsk) ja yksi slovakialainen (Slovan Bratislava) seura.

Tappion päivä kääntyi onneksi hienoiseen nousuun illan Eurovisio-finaalissa. Latviakin antoi Suomelle pisteitä.


Ei kommentteja: