29. heinäkuuta 2012

Leipzig 1: Denkmal-retki jatkuu

Leipzig on rouhea keskus, jossa barokki, luterilaisuus, romantiikka, DDR ja punk elävät rinta rinnan. Keskusta on pieni ja ulottuu Nikolaikircheltä Thomaskirchelle, mutta raitiovaunulinjat kurottavat pitkälle ja paljastavat toisenlaisen Leipzigin. Historioitsijan Saksan-matkasta uhkaa silti tulla Denkmal-retki. Syrjässä turistien virroista on Felix Mendelssohnin aloitteesta vuonna 1843 pystytetty Bach-muistomerkki, joka katsoo neljään suuntaan tuuhean jalopuun siimeksessä. Sen tuntumassa on erinomainen Bach-museo, joka mielessäni vertautuu säveltäjän synnyinkaupungin Eisenachin ”pyhäkköön”, jossa kävin vuonna 1991. Leipziginkin museossa on ”aarrekammio”, jossa esitellään Bachin kotikirjastoon kuuluneita teoksia sekä alkuperäisiä partituurikäsikirjoituksia, mutta muutoin alkuperäisyyttä tärkeämpää on se mielikuva, joka Bachin elämästä kokonaisuutena rakentuu. Dokumenttien katselun lisäksi museossa voi koskea ja kuunnella. Bach-pyhiinvaelluksemme jatkui Tuomaskirkossa, jossa oli iltamessu klo 18. Harmaahapsinen pastori piti kaunopuheisen, pitkän saarnan samaa sukupuolta olevien avioliitosta, josta Saksissa on käyty kiivasta debattia.

Bach-visiittien lomassa kävimme katsomassa Zeitgeschichtliches Forumin näyttelyn Saksan jaon ja yhdistymisen historiasta 1945-89. Näyttelyn alussa kävijä saattoi tulostaa kokemuksellisen kontaktin omasta ikäryhmästään. Myöhemmin näyttelyssä kortin avulla saattoi kuunnella, mitä omalla ”todistajalla” on kerrottavaa. Museosta jäi mieleen monta vaikuttavaa hetkeä, ennen kaikkea kesäkuun 17. päivän 1953 kansannousujen dokumenttielokuvakatkelmat. Kiinnostavia olivat myös installaatiot itäsaksalaisesta arkipäivästä.

Kotimatkalla hotelliin jalat vievät osoitteeseen Brühl 3, jossa muinoin sijaitsi talo nimeltä Zum roten und weißen Löwen. Tämän Gasthofin toisessa kerroksessa syntyi Richard Wagner 22. toukokuuta 1813. Nyt oheisen valokuvan vanhaa taloa ei enää ole. Paikka on rakennustyömaa, johon on parhaillaan nousemassa lasista, teräksestä ja betonista veistetty liikehuoneisto (kuva alla). Saa nähdä, mitä paikalle tehdään ensi kevääseen mennessä, kun Leipzig valmistautuu viettämään Wagnerin 200-vuotisjuhlia. Ainakin näyttää siltä, että Leipzig haluaa kaapata juhlavuoden itselleen.




Ei kommentteja: