22. toukokuuta 2011

Kovaotteiset miehet II (1975)

William Friedkinin Kovaotteiset miehet (1971) oli menestys, jolle vanhan Hollywood-reseptin mukaan ryhdyttiin oitis tekemään jatko-osaa. Kovaotteiset miehet II (The French Connection II, 1975) syntyi neljän vuoden viiveellä John Frankenheimerin johdolla. Frankenheimerin elokuvista todetaan usein, että ne vain paranevat vuosien saatossa, mutta Kovaotteiset miehet II ei tähän ryhmään kuulu. Marseilleen sijoittuvassa trillerissä newyorkilainen poliisi Doyle (Gene Hackman) on saapunut jäljittämään edellisessä jaksossa kadonnutta arkkivihollistaan, huumetehtailija Alain Charnier'ta (Fernando Rey). Tarinassa on omituisia, kulmikkaita käänteitä, aivan kuin elokuvasta olisi leikkausvaiheessa poistettu aineistoa. Ummikkona Ranskaan saapunut Doyle joutuu avustamaan paikallista poliisia ja pääsee jyvälle asioista vain sattumalta. Charnier havaitsee Doylen, sieppaa tämän ja pumppaa täyteen heroiinia. Vaikuttavinta elokuvassa on sen ruumiillisuus; Doylen vieroitushoito marseillelaisessa sellissä on piinaavaa katsottavaa, ja Gene Hackman pääsee näyttämään kaiken osaamisensa. Samaan tapaan kuin Friedkinin ohjaamassa avauselokuvassa, tässäkin poliisi on voimaton suurimittaisen huumebisneksen rinnalla. Poliisin operaatiot tuntuvat toivottomilta, ja tietyllä tavalla voimattomuutta kuvastaa myös loppuratkaisu, jossa Doyle on jälleen yksin. Hän voi suorittaa tehtävänsä loppuun, mutta samalla hetkellä kun ase laukeaa, kaikki tietävät, ettei teolla lopulta ole merkitystä tai että sen merkitys on korkeintaan henkilökohtainen.

Ei kommentteja: