25. huhtikuuta 2011

Jhen 3–5 – sarjakuvamatka 1400-luvun Ranskaan

Jacques Martinin ja Jean Pleyersin Jhen-sarjan toinen albumi päättyi päähenkilön saamaan kutsuun, jossa kaukaisen Goren kaupungin asukkaat tarjoavat arkkitehdille pestiä puolustuksen uudelleensuunnittelijana. Taustalla on epäilemättä seikka, johon viitataan sarjan viidennessä albumissa: satavuotisen sodan tiimellyksessä vain harvalla kaupungilla on varaa suuriin rakennushankkeisiin. Siksi arkkitehdin on otettava jokainen pesti. Kolmas osa Les Écorcheurs (Die Schinder, 1984) kuvaa pienen kaupungin taistelua rosvojoukkoa vastaan, melkein Seitsemän samurain hengessä. Kuninkaan valta on heikko ja Ranska tuntuu elävän lähes anarkian tilassa. Kerrontaa rikkovat karmivat kuvat Gilles de Rais'n linnasta Tiffaugesista, mutta näistä hirmuteoista huolimatta Jhen ja pieni Goren kaupunki eivät lopulta selviydy ilman Siniparran apua.

Osa 4 Barbe-bleue (Blaubart, 1984) nostaa Gilles de Rais'n vihdoin valokeilaan. Jhen on uudelleen Tiffaugesissa, kappelia suunnittelemassa, mutta samalla käy entistä ilmeisemmäksi se, miten linnan isäntä käyttää hyväkseen nuorukaisia ja yrittää peittää jälkensä. Gilles paljastaa Jhenille elämänsä salaisuuden mutta myös ne alkemistiset kokeet, joita linnassa tehdään. Hämmentävää kyllä Siniparran toiminnalle ei tule päätöstä. Takautumajaksossa Gilles kertoo Jhenille, miten murhien sarja alkoi. Gillesin huoneessa on Neitsyt Marian patsas, joka näyttää itsevän. Albumin viimeisillä sivuilla kyynelehtivästä madonnasta pyritään eroon, mutta se palautuu Gillesin huoneeseen muistuttamaan niistä synneistä, joita Siniparta ei tunnu pääsevän eroon.

Viides tarina La cathedrale (Die Kathedrale, 1985) sijoittuu pääasiassa Strasbourgiin, katedraalin viimeistelyyn, joka tapahtuikin 1430-luvulla. Tarinaan on punottu aavistus Shakespearea: lähellä määränpäätään Jhen törmää kahteen vierekkäiseen linnaan, joita asuttavat Rathsamhausenin ja Lützelburgin toisiaan vastaan taistelevat suvut. Lopulta paljastuu, että Strasbourgin piispa on kauppaamassa koko aluetta Sigismund Luxemburgilaiselle, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijalle. Jhen puuttuu Elsassin alueen kohtaloihin ja ehtii juuri ja juuri saattaa Rathsamhausenin ja Lützelburgin alueet Strasbourgin suojelukseen. Samalla sukujen vihanpito päättyy sovintoon.

Viiden albumin jälkeen vaikutelma Jhenistä on positiivinen: erillisistä tarinoista syntyy kokonaisuus ja samalla kuva 1430-luvun intohimoista. Jeanne d'Arcin teloituksen muistossa ja Gilles de Rais'n painajaismaisessa läsnäolossa on tehoa.

Ei kommentteja: