4. lokakuuta 2009

Messu kirjalle

Turun Kansainväliset Kirjamessut päättyivät tänään. Tapahtumalla on jo ikää yli kaksikymmentä vuotta, mikä on kunnioitettava saavutus. Maan ensimmäiset kirjamessut saivat valtakunnallista näkyvyyttä niin kauan, kunnes Helsinki sai omat festivaalinsa. Mihin perustuu se hiljainen kulttuuripoliittinen linjanveto, että maan päälehti on vaiennut Turun messuista viimeiset vuodet? Helsingin Sanomien vaiteliaisuus jatkui tänäkin vuonna samaan aikaan, kun yli 20 000 ihmistä kokoontui Artukaisiin nuuhkimaan vanhoja niteitä, ihmettelemään uusia ja heiluttamaan sanan säilää. Mieleen tulee rinnastus ajankohtaiseen pääministerikeskusteluun. Hiljattain tv:n ajankohtaisohjelmassa Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen johtaja vastasi ajojahtisyytöksiin ja kiisti ajatuksen, että sanomalehdellä olisi yhtenäinen linja. Kuulostaako epäuskottavalta? Totta kai sanomalehdillä on yhteisiä linjanvetoja ja harkittuja valintoja, siitähän journalismissa on kyse. Siksi uskon, että Turun Kansainvälisten Kirjamessujen näkymättömäksi tekeminen pääkaupunkiseudun lukijakunnalle on kulttuuripoliittinen ratkaisu. Olisi hyvä miettiä, mitä ainutkertaista jää silloin pimentoon. Turun kirjamessut on ollut erinomainen foorumi pienkustantamoille ja sellaiselle luovuudelle, jossa kirjoittaminen, suomentaminen, kustantaminen ja lukeminen toimivat melkein symbioosissa. Onneksi kävijät ovat olleet uskollisia messuille: se lupaa hyvää myös jatkossa!

Ei kommentteja: