Rakkauden oppitunti (1954)

Rakkauden oppitunti (En lektion i kärlek, 1954) valmistui tilanteessa, jossa takana oli raastava Viettelysten ilta (Gycklarnas afton, 1953) ja edessä häämöttivät suurmenestykset Kesäyön hymyilyä (Sommarnattens leende, 1955), Seitsemäs sinetti (Det sjunde inseglet, 1957) ja Mansikkapaikka (Smultronstället, 1957). Bergmanin 50-luvun tuotannossa traaginen elementti tuntuu aina olevan läsnä: niin on Rakkauden oppitunnissakin, vaikka teos pyrkii muutoin hollywoodmaiseen komediaan. Keskiössä on aviopari Marianne (Eva Dahlbeck) ja David Erneman (Gunnar Björnstrand). David on ajautunut suhteeseen potilaansa (Yvonne Lombard) kanssa, kun taas Mariannelle on suhde entiseen miesystäväänsä Carl-Adamiin (Åke Grönberg). Hollywoodin uudelleenavioitumiskomedian (comedy of remarriage) suuntaviivoja seurata Rakkauden oppitunti kertoo, miten David ja Marianne löytävät toisensa uudelleen. Ratkaisevaksi osoittautuu junamatka Kööpenhaminaan: David tuppautuu junaan törmätäkseen siellä "sattumalta" Marianneen. Bergmanin suuria oivalluksia on se, ettei katsojakaan jakson alussa ymmärrä tilannetta. Vasta tovin jälkeen katsoja hoksaa, että junavaunussa istuva nainen on Marianne. Vaikka Rakkauden oppitunti on sujuvaa työtä, lopputulos tuntuu kuitenkin väkinäiseltä useimpiin muihin 50-luvun Bergmaneihin verrattuna.