12. kesäkuuta 2007

Kölnin päiviä 2

Pyhän Agathan kirkon kellot kaikuvat hotellin avoimesta ikkunasta. Tarinan mukaan roomalainen ylimys ihastui Agathaan, mutta jäätyään ilman vastarakkautta hän alkoi vainota neitoa tämän kristinuskon tähden. Agathan rinnat hakattiin pois, mutta ihmeen ansiosta ne kasvoivat aina uudelleen. Nykyään Agatha on rintasyöpäpotilaiden suojeluspyhimys. Pyhän Agathan kirkko on ahtaalla paikalla Kölnin kauppakorttelien puristuksessa. Vanhassa kaupungissa on kaksitoista romaanista kirkkoa (kuvassa Neumarktilla sijaitseva St. Aposteln), jotka usein jäävät mahtavan Domin varjoon. Toisin kuin Dom, romaaniset kirkot vaurioituivat pahasti toisessa maailmansodassa, mutta ne on rakennettu uudelleen.

Oikeastaan nämä romaaniset mietteet täytyy tältä päivältä unohtaa. Istun hotellihuoneessa tietokoneen äärellä. Tänään alkaa opetukseni, ensimmäiset neljä tuntia ovat klo 16-20 ja toiset neljä huomenna klo 10-14. Tänään on tarkoitus puhua elokuvan varhaishistoriasta ja äänielokuvan läpimurrosta kulttuurisena konfliktina. Huomisen viimeinen luento on vielä kesken, ja olisi mukavaa saada kaikki kuntoon jo tänään, ettei tarvitsisi aamulla herätä aikaisin... Bis gleich!

* * *

Nyt kello on kohta 23. Luentopaikka löytyi helposti. Kävelin Jahnstrassen kautta katsomaan, olisiko se intialainen ravintola vielä olemassa, josta sai samettista tomaattikeittoa. Ei ollut. Sen sijaan yliopiston kirjasto näytti samalta kuin 19 vuotta sitten: betonielementit eivät näyttäneet edes rapistuneilta. Kölnin yliopiston rakennukset eivät varmaan ole kauneimpia, mutta toisaalta yliopistoalue on vehreä. Neljän tunnin opetusurakka alkoi klo 16. Paikalla oli vain kolme henkeä, mutta opetus ja keskustelu sujuivat hauskasti. Kävimme Manfredin kanssa vielä syömässä Etrusca-nimisessä ravintolassa Zülpicher Strassella. Ja sitten valmistelemaan huomista opetusta...

Ei kommentteja: